Ojanpohjia myöten puhdas palveluaktiviteetti
Tuore ensimmäisen kauden leijonaveli Eero Kiiskinen esitteli viime kauden helmikuun klubikokouksessa klubillemme kovan haasteen. Olisimmeko valmiit teidenvarsien puhdistustalkoisiin toukokuussa? Kaiken kaikkiaan puhdistettavia tienvarsia olisi Iiksenvaaran tienristeyksestä aina Ylämyllyn Shellile asti! Lisäksi mm. kuutostien alkupää Raatekankaan risteykseen asti sekä muita tieosuuksia kuului urakkaan.
Ensi kuulemalta koitoksesta aiheutuva työmäärä veti veljet lähes hiljaisiksi ja mietteliäisiksi kokouksessa. Kun alustavassa tiedusteluäänestyksessä riittävästi veljiä ilmoitti sitoutuvansa projektiin, se päätettiin yksimielisesti toteuttaa. Lisäksi jatkolaskelmat osoittivat, että mikäli jokainen veli sitoutuisi keskimäärin kolmen illan tai viikonlopun urakkaan, ei yksittäiselle kerääjälle tuleva osuus lopulta olisi ollenkaan mahdoton.
Lopulta kävi niin, että lähestulkoon kaikki klubimme veljet osallistuivat projektiin, joka samalla toimi ennalta määräämättömänä omana sisäisenä varainkeruuhankkeena, jonka lopulliset kohteet päätettäisiin myöhemmin. Keräykset osuivat lähinnä arki-iltoihin sekä lauantai-aamupäiviin. Useampi veli kokoontui aina kerrallaan sovittuun lähtöpaikkaan ja muodosti keräysryhmiä. Ryhmillä oli varusteinaan keräimiä ja jätesäkkejä sekä, mikä tärkeintä turvallisuuden kannalta, kirkkaat heijastimin varustetut keltaiset liivit.
Kerääminen oli konreettista ja väliin myös raskastakin työtä, mistä kukaan ei kuitenkaan ääneen valittanut. Päin vastoin. Aivan kuten esimerkiksi niin monelle vähän nuoremmalle miehelle asepalvelus on merkittävä yhteishenkeä kohottava kokemus, voidaan sanoa, että tämä aktiviteetti oli omiaan kohottamaan klubimme yhteishenkeä. Jaetut konkreettiset kokemukset sitovat yhteen ja mikä onkaan parempi tapa oppia tuntemaan omia klubiveljiään syvällisemmin kuin kerätä yhdessä teiden varsilta muiden sinne heittämiä roskia.
Hyvät lukijat, juuri tämä on sitä aitoa Leijonahenkeä, eli toimimista yhteisen hyvän eteen. Ja juuri tästä nimenomaisesta asiasta, Leijonahengestä, kesällä edesmennyt Leijonaveljemme, PDG Aatto Jääskeläinen, veljille oman keräysosuutensa jälkeisissä tunnelmissa lähettämässään sähköpostiviestissä muistutti. Uskon, että omalta osaltaan talkooprojektimme arvoa nostaa se, että myös veli Aatto oli loppuun asti mukana.
Puhdas ympäristö ei ole itsestään selvyys ja kun on konkreettisesti ollut keräämässä teiden varsille heitettyjä roskia sekä muita mitä ihmeellisimpiä sinne kuulumattomia tavaroita, ei sympatiapisteitä oikein voi antaa kenellekään, joka ei jaksa kantaa edes pientä roskaa lähimpään jäteastiaan. Teiden varsia tuntuu moni pitävän kaatopaikkanaan, sen sai jokainen kerääjä huomata.
Kaiken kaikkiaan tienvarsien roskienkeräysprojekti oli hieno kokemus. Työn jälki oli myös omaa luokkaansa. Näyttikin vahvasti siltä, että keräsimme myös ylivuotisia roskia, jotka olivat jääneet edellisiltä kerääjiltä huomaamatta. Oli myös erittäin palkitsevaa ajaa autolla myöhemmin samoja reittejä, joita oman klubin Leijonaveljet sekä itse oli ollut keräämässä aina ojanpohjia myöten.
Kiitos kaikille LC Joensuu / Carelianin veljille hyvästä talkoo- sekä Leijonahengestä! Ehkä tapaamme ensi keväänä uudestaan samoissa merkeissä.
LC Joensuu/Carelianin puolesta veljet Eero Kiiskinen ja past pres. Kim Wrange
(Leijona Vilkku 2012, Suomen Lions-liitto, Piiri 107)
